Chili-paprikahilloketta.

Tätä hilloketta käyttelen ihan sellaisenaan tai erilaisten kastikkeiden tai majoneesien mausteeksi.

Tulisuutta on helppo itse säädellä. Itselläni taisi olla tähän hillokkeeseen vahvimpien chilien joukkoon kuuluvaa lajiketta,morugaa.

Pieni muistutuksen tapainen, joka taas itseltäni unohtui ::

  -- Kun käsittelee todella vahvoja chilejä, kannattaa käyttää vinyylihanskoja, vaikka vain yhden tai kahden vahvan chilin vuoksi.

Käytin tässä ohjeessa kuvassa olevaa chiliä 1½ kappaletta ja käsissä tulisuutta oli vielä parinkin päivän jälkeen.

 Resepti kahteen pikku purkkiin:

• 500 g erilaisia paprikoita
• 1-2 chiliä vahvuudesta riippuen
• 2 kpl valkosipulinkynttä
• 1 dl vettä
• 1 dl punaviinietikkaa
• 1½ dl hillosokeria
• ripaus suolaa
• ripaus jauhettua valkopippuria

1. Kuutioi paprikat. 
2. Pilko chilit ja valkosipulinkynnet pieniksi kuutioiksi.
3. Mittaa kattilaan vesi,viinietikka,mausteet ja kuumenna seos.
4. Lisää kuumaan liemeen paprikat,valkosipulin ja chilin kuutiot. 
5. Anna kiehua pari minuuttia miedolla lämmöllä.
6. Sekoita joukkoon hillosokeri ja kiehuttele miedolla lämmöllä noin 10-12 minuuttia.
7. Jäähdytä hilloke.  Tai jos haluat säilöä hillokkeen,purkita hilloke kuumana desinfioituun kannelliseen astiaan.

 Se on tullut opittua, ettei kasviksia kannata heittää heti pois, vaikka jostakin kohtaa on hieman kuivuttu tai nuhjaannuttu. Ne saa hyvin käytettyä höysteisiin,kastikkeisiin, patoihin ja salsoihin jne..

Köyhät ritarit.

Illat tummenee ja kylmenee, silloin meillä kaivetaan pannuja esille ja herkutellaan jälkkäreillä.

Oli ihan pakko saada kunnon paukku "rikkaita ritareita". Ja kaloreita laskematta.

Meillä nämä ritarit tehdään aina yleensä ranskiksesta, pullaa kun ei yleensä tuppaa juurikaan jämään kuivumiseen asti.

Reseptiikka on 5:lle herkuttelijalle

• 2 ranskanleipää
• 4 kananmunaa
• 6 dl maitoa
• 1 dl hienoa sokeria
• 3 tl vaniljasokeria
• voita ja öljyä paistamiseen

1. Leikkaa ranskanleipä 2-3 sentin paksuisiksi viipaleiksi.
2. Riko kananmunat kulhoon. Mittaa joukkoon sokeri ja vaniljasokeri.
3. Vispaa munat kevyesti, jotta rakenne rikkoontuu.
4. Sekoita maito joukkoon.
5. Kuumenna paistinpannulla voi ja öljy.
6. Kasta leipäviipaleet kunnolla molemmilta puolilta maito-munaseokseeen ja paista pannulla kauniin kullanruskeiksi. 
7. Peitä foliolla tai kannella, kunnes kaikki leivät on paistettu ja tarjoile kuumana.
8. Lisänä vaniljalla ja sokerilla maustettua kermavaahtoa ja hilloa.

 Ja jos ei halua paistaa pannulla, niin uunissakin voi hyvin valmistaa, eikä rasvaa kulu samalla mitalla kuin pannulla tehden. 

Lihaton lokakuu..... Pieniä kurpitsoja täytettynä punajuurella ja aurajuustolla.

Aikas hauskoja nämä pienet kurpitsat. Mietin mitä niistä voisikaan tehdä,
 Halkaistuani kurpitsan, asia oli heti selvä, näistä tulee kivat kasvistäytteiset kuorrutetut kurpitsat.

Sain siskolta alkukesällä kurpitsantaimia. joista tulikin tälläisiä pienikokoisia kurpitsoita. Jos oikein muistan nimi oli Baby Bear ja lajike on kaiketi japanilainen. Maltoa ei ole kauheasti sisuksissa. joten säilöntään asti en koverrellut näitä vauveleita. Siemenet otin kyllä talteen, joko paahdan salaattiin tai säästän ensi kevääseen.

Pariisinperunaraudalla oli ainakin ihan helppo kovertaa sisus pois. Ja sisuksen käytin myös täytteeseen.

Nämä täytteet on yhteen söpsään kurpitsaan  (noin 600 g kurpitsa)

Täyte:

• 2 perunaa
• 1 sipuli
• 3 punajuurta
• puolet kurpitsan maltosta noin 2 dl
• voin ja öljynseos kuullotukseen
• maustamiseen suolaa ja jauhettua valkopippuria
• 1 tl timjamia
• 1 dl kuohukermaa
• 100 g aurajuustoa
• 1 dl juustoraastetta

+ Kuori ja kuutioi kasvikset.

+ Kuumenna kattilassa voi ja öljy. 

+ Kuullota kasviksia öljyseoksessa keskilämmöllä ja mausta suolalla ja valkopippurilla.

+ Lisää kerma ja aurajuusto. Anna kiehua hetki hiljalleen silloin tällöin sekoitellen, kunnes    kasvikset ovat pehmenneet.

+ Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.

+ Täytä koverretut kurpitsat kasvismassalla ja sirottele juustoraaste pinnalle.

Kuorruta uunissa keskitasolla 220-250 asteessa kunnes juusto on sulanut ja pinta saanut kauniin  värityksen.

Ensimmäinen kurpitsa vatsasta alas ! 

Punajuuri ja aurajuusto vaan sopii niin hyvin kimppaan. 

Lihapata.

Tämä pata ei ole hätäisen ihmisen ruoka. Illan hauduttelin ja seuraavaksi päiväksi oli ruoka valmiiksi tehtynä.

Paikallisessa lihakaupassa oli tyrkyllä karjalanpaistilihat. Valtavia lihakuutioita,,, ei yksinkertaisesti vain pystynyt kykenemään ohittamaan, eikä ylimääräisiä kalvoja missään.

Nooooo,, jotain muuta kuin karjalanpaistia saatiin, mutta lihasta ei pihistelty.

Kuutiot ovat suuria, joten haudutusaika tulee olemaan hieman pitempi. Mikä sen mukavampaa, kun liha hajoaa haarukalla työskennellessä.
Padassa maistuu syyskauden juurekset ja tomaatti. Halutessa padan voi maustaa chilillä tulisemmaksi.


1. Ruskista lihat öljy-voiseoksessa
kauniin ruskeiksi.
Mausta suolalla,laakerinlehdillä ja jauhetulla mustapippurilla.

2. Kuutioi sipulit,porkkanat,lanttu ja valkosipuli rouhean kokoisiksi kuutioiksi.

3. Kuullota juureskuutiot voi-öljyseoksessa ja lisää tomaattipyre ja siirappi joukkoon.
Sekoita pyre hyvin juuresten joukkoon ja lisää vettä niin paljon, että kasvikset peittyvät hyvin.

4. Sekoita juurekset lihojen joukkoon ja lisää vettä sen verran, että pata peittyy hyvin.

5. Siirrä pata uuniin 250 asteeseen (ilman kantta) noin puoleksi tunniksi. Alenna lämpö 100 asteeseen ja hauduta vielä 1 ½ - 2                                                                                                         tuntia kannen alla.

Tarvikkeet:

• 2 kg paistikuutioita
• ½ pieni lanttu
• 2 porkkanaa
• 2-3 sipulia
• 3 valkosipulinkynttä
• voita ja öljyä
• 2-3 tl suolaa 
• 3 tl jauhettua mustapippuria
• 200 g tomaattipyrettä
• ½ dl siirappia
• vettä  

Pitkä haudutusaika on tarpeen, koska kuutiot ovat valtavia.


Vinkkinä hyvän lihan ystäville,että hyvinkäällä on lihafirma, jossa on pieni tehtaanmyymälä.
Tehtaanmyymälässä on hyvä valikoima lihaa:
Makkaran valmistajalle on luonnosuolia.
Lammasta,vasikkaa,hevosta,ankkaa jne....
Erilaiset kausituotteen huomioitu.
Kasten hyvinkäällä Palvikujalla.

Tosca-omenapiiras.

 Tämä jos mikä, vastaa kyllä makean himoon ihan kympillä.

Käytin erilaisia pähkinöitä ja mantelia toscakuorrutteessa.

Ja kun noita omppusiakin on vielä jäljellä ihan kivasti, niin ei muuta kuin herkkua pyhäksi.

Pohja:

• 3 dl vehnäjauhoja
• ½ tl leivinjauhetta
• 1 dl sokeria
• 125 g voita

1. Yhdistä vehnäjauhot,leivinjauhe ja sokeri.
2. Sulata voi ja sekoita jauhoihin.
3. Taputtele taikina ohueksi kerrokseksi torttuvuoan pohjalle.
4. Esipaista pohjaa 200 asteessa noin 8-10 minuuttia.
5. Lado omenanlohkot piiraspohjalle lomittain.
6. Kaada kuuma tosca omenoiden pinnalle tasaisesti.
7. Paista uunissa keskitasolla 175-asteessa noin 15-20 minuuttia. Tai kunnes tosca on saanut kauniin paistopinnan.,

Täytteeksi 5-6 keskikokoista omenaa lohkottuina.  

   - ei tarvitse kuoria kotimaisia omenoita.

Toscakuorrute:

• 150 g voita
• 150 g mantelilastuja tai saksanpähkinöitä
• 1 dl fariinisokeria
• 1 dl tummaa siirappia
• 4 rkl vehnäjauhoja
• 4 rkl maitoa

1. Sulata voi kattilassa.
2. Lisää joukkoon muut ainekset paitsi mantelit/pähkinät.
3. Anna kiehua hiljalleen noin 1-2 minuuttia.
4. Sekoita joukkoon mantelit/ pähkinät.
5. Ota kattila liedeltä ja levitä omenoiden pinnalle.

Koska omenat ovat kotimaisia eivätkä sisällä mitään höpöhöpö aineita, en kuorinut niitä ollenkaan. 

Piiras on menossa vasta uunin lämpöön. Loppukypsennys 175-asteessa ja noin 15-20 minuuttia uunista riippuen.

Mantelit ja pähkinät jätin ihan tarkoituksella hieman rouheammiksi. Mutta mantelilastuja voi käyttää ihan normaalisti.

Valmis toscakuorrute on sakeaa ja kiiltävää. Ja se kannattaa levittää välittömästi omenalohkojen pinnalle, ennen kuin se alkaa jähmettyä.

Ensimmäisen kesän kokeilut uudessa kasvihuoneessa.

Tämä kesä meni opetellessa ja kokeillessa  kaikkea uutta ja vanhaa.

Oli pinaattielämänlankaa, ananaskirsikkaa,erilaisia paprikoita ja kurkkuja, tomaatteja ja eri yrttejä. Saipa viinirypälekin oman siivunsa huoneesta.

Kasvilavoja rakennettiin ensin kolmelle seinustalle ja nyt viimeiseksi ihan ympäri kasvihuonetta.

Ulos oli helpompi laittaa kasvamaan salaatteja ja kesäkurpitsoita, maissia ja ihan vain kesäkukkia erilaisille pikku pörriäisille.

Ainakin kasvihuoneen paikka osui hyvään kohtaan, koska alue on karu ja kuiva, sieltäkin saatiin lavoilla ja kasvihuoneella jotakin hyvää aikaan :))

Nyt ei ole kuin voitettavaa!!

Kuva kasvihuoneesta on alkukesästä, jolloin kasvukausi on vasta aluillaan. Mutta tuostahan se meitin idea lähti käyntiin.

Viinirypäle oli todella hauska yllättäjä. Ostimme kaksi taimea ja ne kasvoivatkin yhdessä kesässä yli kolmeen metriin. Ja tulihan sinne yksi pieni terttu rypäleitäkin. 
Olemme kokeilleet rypäleitä aiemminkin, mutta valintamme kasvupaikasta on aina ollut huono, koska taimet eivät ole kasvaneet.

Kaksi ylivoimaisinta;

Tomaatti ja avomaankurkku.
Sadosta on valmistettu moneen
kertaan säilykkeitä.


Onneksi on näitä takuuvarmoja vihanneksia, jotka toimii aina. Koska uusien kasvisten kanssa monesti ei heti onnistu, ei ainakaan ole syytä synkistelyyn. 

Paprikat ovat suuria, mutta eivät vielä ole saaneet väriä,kokoa kyllä. Tai sitten nämä versiot ovat vihreitä ja meikä vain odottelee saksien kanssa vieressä turhaan väriä.

Chilit viihtyivät niin kasvihuoneessa kuin sen ulkopuolellakin. Hauskinta näiden chilien kanssa on ollut tunnistaminen ja maistaminen. Puutarhoilla kun nämä on myyty ihan ilman tietoa chilien merkistä ja tulisuudesta. Tämä oli ainakin kivan tulinen versio.

Pikkelssiä tiedossa !
Sisuksen väri on vielä utopiaa.





Siskolta saimme neljää erilaista kurpitsaa. Vielä en ole halunnut ottaa pois yhtäkään kurpitsaa,koska kasvukautta tuntuu vielä olevan ihan hyvin. Paljonhan näitä pallukoita onkin kasvanut, pieniä ja vähän isompiakin. 
Lannoittelin hevosenlannalla ja kanankakkarakeilla. Kurpitsat laitoimme kasvamaan kasvilavoille kasvihuoneen ympärille aurinkoisimmalle sivustalle. Paikka oli loistava.

Sokerimaissi ei kerennyt kypsyä myöhäisen istuttamisen vuoksi.
Mehän ei siis esikasvatettu näitä ollenkaan,vaan istutettiin siemenistä suoraan ulos. 
Näitä tähkiä kyllä saatiin jokunen, mutta eivät kerenneet,oma vika.

Ja suippopaprikaa on tulossa vieläkin. Tämä on paprika, joka pääsee jatkoon kun mietitään kasveja seuraavaksi vuodeksi. Satoa näistä saatiin vasta myöhäisemmällä syksyllä.
Jotenkin paholaisenhillo olisi toiveissa!

Mustaherukka-suklaakakku.

 Kakku on mehevä ja kuohkea.
Raaka-aineet ovat mukavan yksinkertaiset eikä jauhoja ole käytetty ollenkaan. Mikä parasta,kakku ei ole mikään yltiö makea.

Tarvikkeet yhteen kakkuseen ( pienempi kakkuvuoka,halkaisija noin 15 cm )

• 120 g tummaa suklaata
• 3 kananmunaa
• 200 g mustaherukkatuorejuustoa
• 3 rkl tomusokeria

1. Sulata tumma suklaa vesihauteessa tai mikrossa.
2. Erottele keltuaiset ja valkuaiset toisistaa.
3. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri vaahdoksi.
4. Lisää keltuaisvaahtoon mustaherukkajuusto ja sekoita tasaiseksi.
5. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja kääntele hellästi pienissä erissä taikinan joukkoon.
6. Kaada taikina voideltuun vuokaan.
7. Paista kakku uunin alaosassa vesihauteessa ja käytä valmiiksi kuumaa vettä hauteessa. 
8. Uunin lämpötila 170 astetta ja noin 45 minuuttia tai kunnes kakku on kypsynyt ja pinta alkanut jopa hieman halkeilla.