Kausiruokaa ihan parhaimmillaan. Mademuhennos.

AINEKSET

1000 g madetta tai oikeastaan matikka, jonka satut löytämään miltä tahansa kaupan tiskiltä. Valitse isoin mahdollinen.

LIEMI
15 dl vettä
3 dl kuivaa valkoviiniä
1 kpl sipulia
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria (kokonaisia)
1 tl valkopippuria (kokonaisia)
1 kpl laakerinlehteä

MUHENNOS
1 rkl vaaleaa kastikesuurustetta
2 dl ruokakermaa
4 rkl tuoretta tilliä (silputtuna)
1 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa

LISÄRUOKA
Kattilallisen verran perunoita, porkkanoita ja pussillinen keittovihanneksia.
Ja tietysti vähäsen suolaa keittoveteen.

Näin se meni

Näin toissapäivänä telkkarista tehtävän madekeittoa. Vesi herahti kielelle.
Siispä matikkakaupoille heti seuraavana päivänä. Menin puolilta päivin markettiin. Totuus iski vastaan kuin märkä made. Olin jo auttamattomasti myöhässä. Mateet myydään heti aamusta. Sama oli tilanne myös parissa muussa kaupassa.

Tänä aamuna olin sitten tomerampi. Heti klo 8 suuntasin kaupoille. Mutta hah! Citymarketin kalatiski aukeaa vasta klo 10. Ostin silti muita tykötarpeita ennenkuin siirryin Prisman puolelle. Sielläkin oli kalatiskin laitto kovasti alkuvaiheessa, mutta ystävällinen palvelutorin pitäjä sanoi, että heille on tullut ihan hetki sitten madelasti. Nopeasti hän nouti seinän takaa laatikollisen matikoita. Pääsin siis ihan ensimmäisenä asiakkaana valkkaamaan pulleimman matikan. Matikanmäti alkoi kiilua silmissäni. Suunnittelin jo miten laittaisin siitä herkkua. Palasin ostoksieni kanssa kotiin. Otin neuvoa-antavat nokoset ja päälle join kahvit. Sen jälkeen pääsin tositoimiin.

Nyljentä

Ensimmäiseksi järjestin ulos pihalle mateen nyljentäpaikan. Viritin teurastuskoukun pyykinkuivaustelineeseen kiinni. Sitten ripustin matikan roikkumaan koukusta ja tein kaulan ympäri veitsellä viillot. Keräsin rohkeuteni ja aloin repimään mateen nahkaa irti. Hieman jouduin veitsellä alussa avittamaan. Oli muuten kylmää hommaa, joten kävin hakemassa lasillisen kuumaa vettä näppien lämmittelyä varten.

Lopulta nahka oli irti. Seuraavaksi avasin matikan mahan. Sieltä pullahti pettymyksekseni iso kasa keskeneräistä maitia. Tänä vuonna jäi mätiherkuttelu sitten tekemättä. Perhana, kun olin vispilänkin varannut mädin erottelua varten.

Varoin huolella, etten rikkoisi sappipussia. Se oli ihan siinä maksan vieressä. Maksan otin talteen. Kaikki muut sisälmykset heitin roskasankoon. Lopuksi katkaisin matikalta kaulan ja jätin pään roikkumaan teurastuskoukkuun. Näpit olikin jo kovasti jäässä, joten ryntäsin kiireen vilkkaa sisälle matikka ja maksa mukanani.

Koska olin hyvässä vauhdissa päätin keittää matikan samantien. Viritin keitinliemen ohjeen mukaiseksi (Maku-lehti 1/2011) http://www.maku.fi/reseptit/mademuhennos. Kyllä liemestä lähtikin huumaavan hyvä tuoksu. Kun liemi oli kiehahtanut, heitin sekaan nyt jo rakkaaksi käyneen matikan. Keittelin sitä noin 11 minuuttia. Sitten otin kaveria niskasta kiinni ja leikkulaudalle jäähtymään. Annoin jäähtyä vajaan tunnin.

Sillaikaa siivilöin keitinliemestä sattumat pois ja jätin liemen odottamaan kattilaan jatkoa.

Ruodin huolellisesti matikan. Hieman tiukassa oli ruoto vielä, mutta se lienee hyvä vaan, sillä mateen lihoja keitetään kuitenkin kohta uudestaan. Eipähän kala hajoa liian helposti mössöksi. Laitoin ruodoista erottamani kalanpalaset jääkaappiin odottamaan varsinaista aterian valmistamista päivälliseksi.

Jännä havainto mateen painosta: Kun ostin kalan kaupasta, hintalapussa luki 1700 grammaa. Kun olin nylkenyt kalan ja poistanut siitä sisälmykset, made painoikin enää 861 grammaa. Puolet kalan painosta oli hävinnyt tähän mennessä. Kun punnitsin juuri ruotimani kalamäärän painoksi tuli enää 461 grammaa. Että onpa hurjaa. 1,774 kiloisesta kalasta jää syötäväksi asti vain neljäsosa!

Päivällisajan lähestyessä kuorin perunat ja porkkanat, jotka jääkaapista löytyivät kattilaan valmiiksi. Laitoin ne kylmään veteen odottamaan.

The muhennos

Seuraavaksi siirryin tekemään muhennoslientä. Otin jatkojalostettavaksi litran verran aiemmin tehtyä keitinlientä. Sitä ennen olin jo silpunnut nipullisen tuoretta tilliä ja pusertanut mehut yhdestä sitruunasta.

Kiehautin keitinliemen ensin. Sitten se piti suurustaa. Tässä kohtaa Maku-lehden ohje poikkesi todellisuudesta. Ohje väitti, että 1 ruokalusikallinen suurustetta riittäisi. Aloin ihmetellä, kun liemi ei sakene. Niinpä tutkin Maizena-pakkausta. Siinähän luki kyljessä, että ainakin 10 ruokalusikallista tulisi lisätä ainetta määrään, jota olin nyt kiehuttelemassa. Johan sakeni liemi tämän jälkeen. Seuraavaksi lisäsin joukkoon kerman, tillisilpun, sitruunamehun ja vähän suolaa. Kiehuttelin ja sekoittelin aikani. Sitten maistoin. Jess, ihanan sitruunainen kalanmaku!

Seuraavaksi otin jääkaapista ruoditun mateen lihat. Heitin ne muhennoskattilaan lämpiämään. Hyvin ne lämpesivätkin, sillä peruna-keittokasviskattilan kiehuminen otti aikansa. Pidin muhennuskattilaa miedolla lämmöllä, joten matikan lihat eivät päässeet hajoamaan ennen aikojaan.

Lopuksi jäi enää mademuhennoksen tarjoaminen ja ruuan maistattaminen perheenjäsenillä. Hieman outoa ja uutta ruokaahan tämä oli kaikille, mutta ihan syötävää, oli yleinen kommentti.

Tähteet

Eikä tässä kaikki, seuraavana päivänä lämmitin mikroaaltouunissa eilen tähteeksi jäänyttä muhennosta lautasellisen. Ruoka maistui oikeastaan ihan Kamalan Hyvältä, vaikka itse tekijänä niin sanonkin. Kylläpä ovatkin vanhan kansan vuodenaikaruuat nerokkaita :)

Yhdessä tekeminen on hauskaa ja palkitsevaa.

Meillä tuli pieni kaipuu turkkilaisiin makuihin,joista saimme nauttia reilu puoli vuotta sitten istanbulissa.
Niimpä teimme yhteisvoimin paljon erilaisia mesejä eli alkuruokia ja pikku naposteltavia.
Mausteina chiliä,jogurttia,valkosipulia ja sumakkia. Mausteisia lihapullia teimme kokonaan ilman jauhoja.
Ja mikä parasta, pöydässämme oli hyvin paljon erilaisia kasvisruokia.

Tuumasta toimeen ja etsimme yhdessä Istanbulin makuja-kirjasta jokaisen mieleen sopivia ruokia. Joitakin ohjeita hieman muutellen ja ohjeita muuten orjallisesti noudattaen.
Oli mukavaa tehdä ruokaa koko ruokaseurueen kanssa yhdessä,näin saatiin paljon erilaisia makuja ja jokaiselle löytyi sopivaa syötävää.

Ja nämä työvälineet tulivat hyvin tutuiksi valmistellessa turkkilaisia ruokia.
Useissa ohjeissa morttelissa murskattiin ja hierottiin öljy,merisuola ja valkosipuli tasaiseksi tahnaksi ennen lisäämistä ruokaan.
Ja täytyy sanoa että kyllä kannatti.

Papusalaatti oli ihan ehdoton herkku.
Yksinkertainen valmistaa ja hyvät raaka-aineet.
Ja seuraavanakin päivänä maut olivat kohdallaan.
Salaatissa oli pääasiassa musta papuja, kidneypapuja,oliiveja ja punasipuli

Papusalaatti 4;lle:

• 1 prk kidneypapuja
• 1 prk musta papuja
• ½ pieni tuorekurkku
• 4 rkl vihreitä oliiveja puolitettuina
• 1 rkl kapriksia
• 1 pieni punasipuli viipaleina
• 1 mieto chili viipaleina
• 4 rkl vihreitä oliiveja puolitettuina
• 1 rkl kapriksia
• 1 pieni punasipuli viipaleina
• 1 mieto chili viipaleina

1. Valmistus on helppo.
2. Kasvikset viipaloidaan ja yhdistetään kulhoon.
3. Kastikkeen ainekset sekoitetaan keskenään ja lisätään salaatin joukkoon.
4. Annetaan maustua jääkaapissa noin puoli tuntia.

Kastikkeeseen:

• 4 rkl oliiviöljyä
• ½ sitruunanmehu
• 2 rkl granaattiomenaa
• 1 tl hunajaa
• ripaus merisuolaa ja jauhettua mustapippuria

1. Valmistus on helppo.
2. Kasvikset viipaloidaan ja yhdistetään kulhoon.
3. Kastikkeen ainekset sekoitetaan keskenään ja lisätään salaatin joukkoon.
4. Annetaan maustua jääkaapissa noin puoli tuntia.

Turkkilaiset lihapullat oli herkullisia.
Teimme nämä ilman leipää tai korppujauhoja ja paistoimme ne uunissa,joten pysyivät hyvin vielä koossakin.

Lihapullat eli köftet:

• 2 valkosipulinkynttä ja ½ rkl merisuolaa hienonnetaan morttelissa tahnaksi
• 500 g jauhelihaa
• 1 sipuli kuutioituna
• 2 kananmunaa
• ½ rkl jeeraa eli juustokuminaa
• 1 punainen paprika pieninä kuutioina
• 1 tl maustepippuria
• 4 rkl tuoretta persiljasilppua

1. Hienonna morttelissa valkosipuli ja merisuola.
2. Sekoita jauhelihan joukkoon kuutioitu paprika ja sipuli,valkosipuliseos ja munat.
3. Mausta jauhelihataikina ja sekoita hyvin tasaiseksi.
4. Siirrä taikina hetkeksi jääkaappiin jotta maut tasaantuvat.
5. Voitele öljyllä tai voilla paistovuoka ja kostuta kädet öljyssä. Pyörittele massasta suuria lihapullia ja paista 225-asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin. Seoksesta saadaan noin 8 suurta lihapullaa.

Kirsikkatomaattisalaatti:

• 1 pieni rasia kirsikkatomaatteja ( noin 20 kappaletta)
• 4 rkl paksua turkkilaista jogurttia
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl valkoviinietikkaa
• 1 rkl sumakkia
• ripaus suolaa ja jauhettua mustapippuria

1. Huuhtele ja puolita kirsikkatomaatit.
2. Lisää jogurtin joukkoon mausteet ja sekoita.
3. Sekoita jogurtin joukkoon tomaatit ja sekoita. Ripottele salaatin pinnalle sumakkia ja tarjoile kylmänä.

Lihapullille valmistettiin mausteinen tomaattikastike ja mikä mukavinta,siinäkään ei ole käytetty minkäänlaisia suurustuksia.Joten sopii jauhottomaan ruokavalioon erinomaisesti.

Mausteinen tomaattikastike:

• 400 g kypsiä tomaatteja kuutioina
• 4 rkl oliiviöljyä
• 1 sipuli kuutioituna
• 3 valkosipulinkynttä kuutioituna
• 1 rkl tomaattipyrettä
• 1 rkl paprikatahnaa
• ½ tl chiliä
• 2 ½ dl vettä

1. Kuullota kuutioitu tomaatti ja sipuli öljyssä.
2. Lisää joukkoon tomaattipyre ja paprikatahna ja sekoita.
3. Lisää vesi ja mausteet.
4. Anna kastikkeen hautua rauhassa noin 20 minuuttia.
5. Tarjoile kuumana lihapullille.

Kurkkudippi on tyypillinen turkkilainen lisäke. 

Oleellisinta on muistaa siivilöidä tai puristella kurkkuraasteesta ylimääräinen neste pois,jotta dipistä ei tulisi vetistä.

Kurkkudippi:

• 1 tuorekurkku ja  1 rkl suolaa
• 3 valkosipulinkynttä ja ½ tl merisuolaa
• 4 rkl oliiviöljyä 
• 500 g paksua turkkilaista jogurttia
• ripaus jauhettua mustapippuria

1. Kuori tuorekurkku ja sekoita suola joukkoon. Siirrä kurkkuraaste siivilään ja laita pieni paino raasteen päälle.Näin ylimääräinen neste valuu parhaiten pois raasteesta ja vältetään vetinen dippi.
2. Mittaa mortteliin valkosipulinkynnet ja merisuola. Hiero seos hienoksi tahnaksi.
3. Sekoita jogurtin joukkoon valkosipuliseos ja mausteet. 
4. Yhdistä hyvin puristeltu kurkkuraaste ja jogurtti keskenään. Anna maustua hetki jääkaapissa ja tarjoa kylmänä.

Suklaa-mantelineliöt.

Tuli pieni hinku herkkuihin eli ihan rehellisesti makeen nälkä iski.
Ei kun penkomaan reseptejä ja kaappeja, kaapista löytyi sopivat tarvikkeet ja ei kun rakentelemaan .
Yhdistettiin suklaa ja mantelilastut ja saatiin suklaaneliöitä.

Resepti:

• 50 g paahdettuja manteleita
• 300  g tummaa suklaata
• 3 dl kuohukermaa
• 3 dl sokeria
• 50 g voita
• 2 rkl hunajaa

1. Paahda mantelit kuumalla ja kuivalla pannulla. Jäähdytä.
2. Mittaa kuohukerma ja sokeri kattilaan.Kiehauta seos ja sekoita joukkoon hunaja ja voi.
3. Alenna lämpö ja anna seoksen kiehua hiljalleen välillä sekoitellen,kunnes massa sakenee.
4. Kokeile seoksen paksuutta tiputtamalla muutama tippa kylmään veteen. Jos seos jähmettyy, se on valmis seuraavaan vaiheeseen.
5. Lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja sekoita kunnes suklaa on sulanut.
6. Ota kattila liedeltä ja vispaa seosta vielä pari minuuttia sähkövatkaimella.
7. Sekoita puolet paahdetuista manteleista joukkoon ja jätä loput mantelit koristeeksi pinnalle.
8. Kaada suklaaseos voideltuun 20x20 cm vuokaan ja ripottele pinnalle loput mantelit. Laitoin varmuuden vuoksi vuokaan liuskat leivinpaperia helpottamaan suklaaherkun nostamista vuoasta.
9. Jäähdytä ja leikkaa sopivan kokoisiksi kuutioiksi

Perheessä jokaiselle jotakin...

 ... nuorisolle "käty" ja meille vanhemmille "vika" viikonloppu (vihdoin kahden).
Olimme suunnitelleet jonkin aikaa viikonloppua aikuisille, kunnes hoksasimme, että nuoriso juttelee keskenään "käty" viikonlopusta eli kämppä tyhjänä. Ja näinhän me vieteltiin omaa "vika" viikonloppua.

Rentoutumisemme kohteeksi löytyi tunnin ajomatkan päästä takuuvarma ja maineikas hemmottelukohde.

Loppujen lopuksi ei tarvitse matkata maailman ääriin löytääkseen kauniita nähtävyyksiä. Kartanossa oli jo itsessään paljon nähtävää,niin sisällä kuin ulkosallakin.

Meille oli mieluisa yllätys, kun saimme samaan hintaan Imperial -tason huoneen kylpyammeineen. Huone oli remontoitu hyvällä maulla vanhaa kunnioittaen. Kyllä kelpasi meittin majoittua. Varasimme sisään-kirjautuessamme pöydän iltaravintolasta illaksi. Ja näkymä olisi kesäaikaan mahtava. Omalta kattoterassilta suora näkymä merelle.

Sitä ennen ehdimme käväistä Tupasaunoilla puhdistautumassa. Siellä oli kuin olikin poreallas ulkoterassilla. Veden lämpötila oli +40 astetta. Kyllä kelpasi lillutella ulkoilmassa ja latkia lonkeroa. Hassua, ettei päätä palellut yhtään pakkasilmasta huolimatta.

Iltaravintolassa meitä odotti täydellinen kattaus metallisine aluslautasineen. Aseita riitti vaikka minkälaiseen ateriahaasteeseen. Jotenkin kaipaa tälläistä palvelua ja tarjontaa saataville enemmänkin.

 Jälkiruuaksi saimme hunjajäätelöä viikunan ja suklaaleivoksen kera. Annos oli selkeä ja todella herkullinen.
Kaikki menyyn ruuat olivat loistavia,varsinkin talon savustettu härkä, johon ei mureuden vuoksi veistä olisi edes tarvinnut.

Todella maittavan illallisen jälkeen siirryimme pienen ulkokävelyn jälkeen klubin puolelle. Siellä soitteli  jazz-trio ikivihreitä jazz-kappaleita. Mukavan illan kruunasi siis pubi,jossa saimme elävää musiikkia kahvin ja hyvän oluen seuraksi.

Aamiaisen jälkeen tutustuimme Keltaiseen saliin historiaa havisevine tauluineen. Laitettiin oikein nimetkin vieraskirjaan. Aivan joka puolella oli katseltavaa,ihasteltavaa ja historiaa. Mahtavaa. Kuin olisi saanut samalla lipulla roimasti plussaa.

Oli siellä pari muutakin salia, jossa sai töllistellä muotokuvia entisajan ihmisistä. Ja muodokas on töllistelijäkin... siis allekirjoittanut itse :)))

"Museokierroksen" lopuksi eksyimme myös eilisillan iltaravintolaan. Meidän pöytämme oli takana olevalla korokkeella. Palvelu oli todella loistavaa, kiitosta vain ihanalle tarjoilijallemme, joka maistatti erilaisia viinejä ennen ostopäätöksen tekoa.

Ehdimme vielä ennen poislähtöä käydä kävelyllä merenrannassa. Lunta satoi melkoisesti. Paluumatkalla saatiin vielä läksiäiskuva Haikon kartanosta. Kiva oli tämä historiaa huokuva kartano myös talviasussaan.

Kaappien kätköistä esiin kaivetut kapistukset.

Se on aina ihmeellistä,kuinka kaapeista ja varastoista löytyy välillä pitkäksi aikaa unohtuneita tavaroita.
En muista milloin olisin vohveleita tehnyt,mutta nyt vohvelirautakin löytyi pölyttymässä varastossa ja ei kun rauta "tulille".
Taikina oli helppo, lähes tavallinen lettutaikina, mutta joukossa hieman vaniljaa ja leivinjauhetta. Täytteeksi valmistin sitruunaisen rahkavaahdon ja hillon korvasin granaattiomenalla.

Sitruunaiset vohvelit noin 12-13 kpl:

• 3 kananmunaa
• 7 dl maitoa
• 2 rkl sokeria
• ripaus suolaa
• 1 tl vaniljasokeria
• 3 dl vehnäjauhoja
• ½ tl leivinjauhetta
• 1 rkl sitruunamehua

1. Mittaa munat kulhoon ja sekoita kunnes munien rakenne on sekaisin.
2. Mausta sokerilla,vaniljalla ja ripauksella suolaa.
3. Sekoita keskenään leivinjauhe ja vehnäjauho. Sekoita jauhot munaseokseen ja sekoita tasaiseksi.
4. Anna taikinan levätä hetki ja sekoita.
5. Paista vohvelit voissa kuumalla vohveliraudalla. Varo täyttämästä muotteja liikaa, ettei taikina pääse turpoamaan reunojen yli paistuessaan.
6. Tarjoile kuumana.

Sitruunarahkavaahto

• 1 prk valion sitruunarahkaa
• 2 dl kuohukermaa
• ½ dl hienoa sokeria

1. Vispaa kerma mutta jätä se pehmeäksi vaahdoksi.
2. Sekoita joukkoon sokeri ja rahka.

Halusin korvata perinteisen hillon jollakin muulla.
Hyvä vaihtoehto oli granaattiomena.Maustoin omenan vaniljasiirapilla ja hyvä lisuke oli valmis.

Joskus on tullut täytettyä vohvelirauta liian täyteen -ja sitten onkin saanut siivoilla.

Leivinjauhe saa tuon herkun turpoamaan ja pursuamaan yli kypsyessään.

Ja ihan mukavastihan näitä tulikin. Valmiita vohveleita noin 12-13 kappaletta.Paistamiseen tosin uppoaa yhdellä raudalla sen verran aikaa, että peitin foliolla valmiiksi paistetut vohvelit jäähtymisen estämiseksi.

Kylmällä ilmalla kuuma juoma on parasta hottia. Pähkinäinen kaakaojuoma.

Sattuipa kaapiston kätköistä löytymään Mozartlikööri,jolla terästin kaakaon ja sain mukavan pähkinäisen maun kaakaoon.Loistava yhdistelmä,koska itsessään likööri on todella paksua ja makeata.

 Tässä juomassa on kaakaon sijasta käytetty suklaata.

Kahdelle juomalle

• 4 dl maitoa
• 70 g tummaa suklaata
• 1 dl kuohukermaa
• 1 tl vaniljasokeria
• 8 cl mozartlikööriä

1. Kuumenna maito.
2. Lisää suklaa paloiteltuna maidon joukkoon ja sekoita kunnes suklaa sulaa ja lisää vaniljasokeri joukkoon. Pidä kuumana.
3. Vispaa kerma pehmeäksi vaahdoksi.
4. Raasta hieman tummaa suklaata juomien koristeluun.
5. Ota kuumuutta kestävät lasit ja mittaa laseihin likööri. 
6. Kaada laseihin kuuma kaakao ja pinnalle lusikoi pehmeä kermavaahto.
7. Koristele pinnat raastetulla suklaalla.
8. Ja ei kun ääntä kohti.

Aina niin ihana kukkakaali. Tein paistoksen paksulla cheddarjuustokastikkeella.

Mikään kevyt kasvisruokahan tämä ei ole, mutta sitäkin parempi.
Kastike on hyvin helppo ja nopea valmistaa,yksinkertaisimpia sooseja ikinä.
Eikä soosi sisällä ollenkaan vehnäjauhoja.

 Ainekset:

• 1 iso kukkakaali suurina ruusukkeina
• suolaa kukkakaalin keitin veteen
• 5 dl kuohukermaa
• 400 g cheddarsulatejuustoa
• 1 valkosipulinkynsi pilkottuna
• 2 rkl persiljasilppua
• mausteeksi suolaa ja jauhettua valkopippuria

1. Pilko kukkakaalit isohkoiksi ruusukkeiksi ja keitä suolalla maustetussa vedessä lähes kypsiksi.
2. Valuta hyvin,jotta paistoksesta ei tulisi vetistä.
3. Voitele paistosvuoka ja siirrä kukkakaalit vuokaan.
4. Valmista kuorrutus kastike.
5. Kiehauta kerma ja lisää sulatejuustoviipaleet pienissä erissä kuuman kerman joukkoon kokoajan sekoitellen.
6. Mausta kastike suolalla,valkopippurilla ja valkosipulilla.
7. Kaada kastike kukkakaalien joukkoon niin että kaikki kukkakaalit saavat kastiketta pintaan.
8. Paista 200-asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin kuorrutuksen.

Kastike on sakea ja tarkoitus on saada levitettyä kastike kukkisten pinnalle tasaisesti, jotta pinta saisi kauniin värityksen kauttaaltaan.