lauantai 6. helmikuuta 2016

Kausiruokaa ihan parhaimmillaan. Mademuhennos.

AINEKSET


1000 g madetta tai oikeastaan matikka, jonka satut löytämään miltä tahansa kaupan tiskiltä. Valitse isoin mahdollinen.

LIEMI
15 dl vettä
3 dl kuivaa valkoviiniä
1 kpl sipulia
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria (kokonaisia)
1 tl valkopippuria (kokonaisia)
1 kpl laakerinlehteä

MUHENNOS
1 rkl vaaleaa kastikesuurustetta
2 dl ruokakermaa
4 rkl tuoretta tilliä (silputtuna)
1 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa

LISÄRUOKA
Kattilallisen verran perunoita, porkkanoita ja pussillinen keittovihanneksia.
Ja tietysti vähäsen suolaa keittoveteen.

Näin se meni

Näin toissapäivänä telkkarista tehtävän madekeittoa. Vesi herahti kielelle.
Siispä matikkakaupoille heti seuraavana päivänä. Menin puolilta päivin markettiin. Totuus iski vastaan kuin märkä made. Olin jo auttamattomasti myöhässä. Mateet myydään heti aamusta. Sama oli tilanne myös parissa muussa kaupassa.

Tänä aamuna olin sitten tomerampi. Heti klo 8 suuntasin kaupoille. Mutta hah! Citymarketin kalatiski aukeaa vasta klo 10. Ostin silti muita tykötarpeita ennenkuin siirryin Prisman puolelle. Sielläkin oli kalatiskin laitto kovasti alkuvaiheessa, mutta ystävällinen palvelutorin pitäjä sanoi, että heille on tullut ihan hetki sitten madelasti. Nopeasti hän nouti seinän takaa laatikollisen matikoita. Pääsin siis ihan ensimmäisenä asiakkaana valkkaamaan pulleimman matikan. Matikanmäti alkoi kiilua silmissäni. Suunnittelin jo miten laittaisin siitä herkkua. Palasin ostoksieni kanssa kotiin. Otin neuvoa-antavat nokoset ja päälle join kahvit. Sen jälkeen pääsin tositoimiin.

Nyljentä

Ensimmäiseksi järjestin ulos pihalle mateen nyljentäpaikan. Viritin teurastuskoukun pyykinkuivaustelineeseen kiinni. Sitten ripustin matikan roikkumaan koukusta ja tein kaulan ympäri veitsellä viillot. Keräsin rohkeuteni ja aloin repimään mateen nahkaa irti. Hieman jouduin veitsellä alussa avittamaan. Oli muuten kylmää hommaa, joten kävin hakemassa lasillisen kuumaa vettä näppien lämmittelyä varten.

Lopulta nahka oli irti. Seuraavaksi avasin matikan mahan. Sieltä pullahti pettymyksekseni iso kasa keskeneräistä maitia. Tänä vuonna jäi mätiherkuttelu sitten tekemättä. Perhana, kun olin vispilänkin varannut mädin erottelua varten.

Varoin huolella, etten rikkoisi sappipussia. Se oli ihan siinä maksan vieressä. Maksan otin talteen. Kaikki muut sisälmykset heitin roskasankoon. Lopuksi katkaisin matikalta kaulan ja jätin pään roikkumaan teurastuskoukkuun. Näpit olikin jo kovasti jäässä, joten ryntäsin kiireen vilkkaa sisälle matikka ja maksa mukanani.

Koska olin hyvässä vauhdissa päätin keittää matikan samantien. Viritin keitinliemen ohjeen mukaiseksi (Maku-lehti 1/2011) http://www.maku.fi/reseptit/mademuhennos. Kyllä liemestä lähtikin huumaavan hyvä tuoksu. Kun liemi oli kiehahtanut, heitin sekaan nyt jo rakkaaksi käyneen matikan. Keittelin sitä noin 11 minuuttia. Sitten otin kaveria niskasta kiinni ja leikkulaudalle jäähtymään. Annoin jäähtyä vajaan tunnin.

Sillaikaa siivilöin keitinliemestä sattumat pois ja jätin liemen odottamaan kattilaan jatkoa.




Ruodin huolellisesti matikan. Hieman tiukassa oli ruoto vielä, mutta se lienee hyvä vaan, sillä mateen lihoja keitetään kuitenkin kohta uudestaan. Eipähän kala hajoa liian helposti mössöksi. Laitoin ruodoista erottamani kalanpalaset jääkaappiin odottamaan varsinaista aterian valmistamista päivälliseksi.

Jännä havainto mateen painosta: Kun ostin kalan kaupasta, hintalapussa luki 1700 grammaa. Kun olin nylkenyt kalan ja poistanut siitä sisälmykset, made painoikin enää 861 grammaa. Puolet kalan painosta oli hävinnyt tähän mennessä. Kun punnitsin juuri ruotimani kalamäärän painoksi tuli enää 461 grammaa. Että onpa hurjaa. 1,774 kiloisesta kalasta jää syötäväksi asti vain neljäsosa!

Päivällisajan lähestyessä kuorin perunat ja porkkanat, jotka jääkaapista löytyivät kattilaan valmiiksi. Laitoin ne kylmään veteen odottamaan.

The muhennos

Seuraavaksi siirryin tekemään muhennoslientä. Otin jatkojalostettavaksi litran verran aiemmin tehtyä keitinlientä. Sitä ennen olin jo silpunnut nipullisen tuoretta tilliä ja pusertanut mehut yhdestä sitruunasta.

Kiehautin keitinliemen ensin. Sitten se piti suurustaa. Tässä kohtaa Maku-lehden ohje poikkesi todellisuudesta. Ohje väitti, että 1 ruokalusikallinen suurustetta riittäisi. Aloin ihmetellä, kun liemi ei sakene. Niinpä tutkin Maizena-pakkausta. Siinähän luki kyljessä, että ainakin 10 ruokalusikallista tulisi lisätä ainetta määrään, jota olin nyt kiehuttelemassa. Johan sakeni liemi tämän jälkeen. Seuraavaksi lisäsin joukkoon kerman, tillisilpun, sitruunamehun ja vähän suolaa. Kiehuttelin ja sekoittelin aikani. Sitten maistoin. Jess, ihanan sitruunainen kalanmaku!

Seuraavaksi otin jääkaapista ruoditun mateen lihat. Heitin ne muhennoskattilaan lämpiämään. Hyvin ne lämpesivätkin, sillä peruna-keittokasviskattilan kiehuminen otti aikansa. Pidin muhennuskattilaa miedolla lämmöllä, joten matikan lihat eivät päässeet hajoamaan ennen aikojaan.

Lopuksi jäi enää mademuhennoksen tarjoaminen ja ruuan maistattaminen perheenjäsenillä. Hieman outoa ja uutta ruokaahan tämä oli kaikille, mutta ihan syötävää, oli yleinen kommentti.

Tähteet

Eikä tässä kaikki, seuraavana päivänä lämmitin mikroaaltouunissa eilen tähteeksi jäänyttä muhennosta lautasellisen. Ruoka maistui oikeastaan ihan Kamalan Hyvältä, vaikka itse tekijänä niin sanonkin. Kylläpä ovatkin vanhan kansan vuodenaikaruuat nerokkaita :)
















Ei kommentteja: